Grilliruokaa mökillä

Kesälomaviikon ruokalistaa suunniteltiin jo muutamaa päivää ennen loman alkua ja kävimme ostamassa kaikki ainekset tutuista kaupoista kotimme lähistöltä. Auton pistokkeesta virtansa saava viilentävä kylmälaukku pitää lihat ja muut kylmää kaipaavat elintarvikkeet hyvässä kunnossa koko matkan ajan. Varasimme ruokaa mukaan muutamaksi päiväksi ja lisäksi suunnittelimme yhden kaupunkikäynnin mökkeilyjakson loppupuolelle.

Ruokailut suunniteltiin hyvin pitkälle lihojen ympärille ja lisukkeeksi oli lähinnä keitettyä perunaa, vihersalaattia ja kaupan valmiita kurkkusalaattia, coleslawia ja maustekastikkeita. Grillilihat valittiin slow-and-low -tyyppisiksi, ostoskoriin löysivät tiensä reilun kilon pakattu kassler-mötikkä ja pari riviä porsaan ribsejä lihatiskiltä. Nämä olivat ilman marinaadeja, naturel. Lidlistä käytiin vielä hakemassa jo viime kerralla hyväksi havaittu kokonainen broileri, jossa oli savu-paprikamarinanointi jo valmiina.

Ribseihin hierottiin Poppamiehen ribs-kuivamarinointijauhetta ja laitettiin Big Green Eggiin reilun 100 asteen lämpöön valmistumaan. Grillipesä täyteen hiiliä ja pari kourallista vedessä uitettuja hikkori-savustuslastuja, conveggtor-levy ja sen päälle alumiinivuoka, jossa oli hieman vettä pohjalla. Valmistumistuksen ideana oli, että toinen rivistö annetaan vain olla noin 6h epäsuoralla lämmöllä sellaisenaan ja toiseen rivistöön kokeiltiin 3-2-1 -menetelmää siten, että 3h ensin epäsuoralla lämmöllä samaan tapaan kuin toinenkin rivi, mutta sitten foliointi 2h ajaksi (edelleen grillissä) ja sitten 1h vielä ilman foliota. Ribsien päälle laiteltiin omenamehua ruokalusikalla muutamaan kertaan kypsennyksen aikana ja foliopaketin sisään laitetttiin myös loraus omenamehua. Kokis tai joku sokerisempi ja tahmeampi bbq-kastike olisi varmasti ollut parempi ja olisi jäänyt paremmin lihan pinnalle karamellisoitumaan, mutta sellaisia ei tällä kertaa ollut matkassa, vaan omenatuoremehu oli makein ja parhaiten teemaan sopiva neste tuohon kostutteluun. Lopputuloksena oli kaksi riviä hyviä ribsejä, ilman foliointia olleet vähän rapeammalla pinnalla ja rouheammalla suutuntumalla ja folioidut pehmeämpinä ja mehukkaampina. Hankala päättää kummat olivat parempia, mutta se tuli ainakin havaittua, että eri valmistustavoilla tulee selkeästi erilaiset lopputulokset.

Ribsit grillissä

Kassleria tehtiin hieman lämpimämmässä, noin 120 asteen lämpötilassa, tässäkin conveggtor ja pari kourallista savustuslastuja käytössä. Paistoaikaa tälle mötikälle tuli myös suunnilleen 5-6h. Ribseissä oli enemmän pinta-alaa ja keskelle lyhyempi matka kuin kasslerissa, mutta kassleria paistettiin tuossa korkeammassa lämpötilassa ja nämä seikat tuntuivat kumoavan toistensa vaikutukset. Hyvää tuli tästäkin ja melkein koko mötikkä hävisi kahden nälkäisen ruokailijan suihin yhdeltä istumalta. Erityishuomiona mainittakoon hieno punertava smoke ring lihan ulkoreunassa. Tällainen tulee savustuksen yhteydessä, kun savu vaikuttaa lihaan.

Savustettua kassleria, huomaa smoke ring!

Näiden kahden kokeilun perusteella täytyy hankkia isompia savustuspuupaloja lastujen tilalle. Sähkösavustimessa noin 0,5-1h savustuksissa lastut ovat riittäneet oikein hyvin, mutta näissä pidemmissä sessioissa tuntuu, että savua tulee ehkä tunnin ajan ja sitten lastut palavat loppuun. Vielä en ole selvittänyt mistä tuollaisia isompia puupaloja saisi ostettua, mutta eiköhän niitä jostain Suomestakin saa. Toinen huomionarvoinen asia oli, että Amazonista tilaamani lämpömittari toimi hyvin ja pystyimme seuraamaan sen avulla sekä grillin, että lihan lämpötilaa samanaikaisesti kahdella eri anturilla. Digitaalinen mittari näytti yleisesti ottaen hieman alempaa lämpötilaa, kuin Eggin oma lämpömittari. Eggin mittari on sijoitettu kanteen aika ylös ja oma mittarimme oli pari senttiä grilliritilän yläpuolella, lihojen kanssa samassa tasossa. Ilmeisesti epäsuoralla tulella lämmin ilma kiertää ylös reunoja pitkin ja lämmittää grillin yläosaa enemmän kuin itse grilliritilän tasoa.

Kanan grillaamisesta ei tälläkään kertaa ole kuvamateriaalia. Kerrottakoon kuitenkin, että tällä kertaa mentiin ilman savustuslastuja, mutta muuten samanlaisella epäsuoran lämmön systeemillä kuin yllä on kuvattu. Lämpötilana noin 150 astetta. Lopputuloksena taas kerran mehevää kanaa, mutta nyt ilman savustuslastuja maku oli vähän pliisumpi kuin ensimmäisellä kerralla. Aikaa kanan lämmittelyyn meni noin 1,5h ja edellisten päivien hitaampien projektin vuoksi tämä näinkin nopea valmistuminen yllätti ruoanlaittajat ja jouduimme odottelemaan perunoiden keittymistä vielä jonkin aikaa kanan jo ollessa valmiina.

Kaiken kaikkiaan ruoanlaitossa tuli opittua, että noin 6h paistoaika tuntuu tosi pitkältä ajalta, jos kulkee jatkuvasti grillin ohi ja tekee samalla ruumiillista työtä ulkoilmassa. Päivinä, jolloin teimme noita pidemmän ajan ottavia ruokalajeja, jouduimme syömään eväsleipiä ja banaania odotellessa varsinaista ruokaa. Jatkossa pitänee säästää nämä pidemmät projektit ilta-ajalle ja tyytyä lounaaksi johonkin astetta nopeampaan ruokaan!