Toinen mökkiviikonloppu

Ensimmäisen mökkiviikonlopun jälkeen olimme seuraavan viikonlopun kaupungissa, mutta sitä seuraavana viikonloppuna suuntasimme taas mökille. Mukana auton takakontissa oli uutuuttaan hohtava katiska, jonka olimme käyneet viikolla ostamassa. Valtion kalastuksenhoitomaksu oli hoidettu kuntoon valtion eraluvat.fi -sivuston kautta. (Kannattaa olla tarkkana mistä lupansa hankkii, sillä Googlen haussa on hakutulosten joukossa myös kaupallinen sivusto, jonka kautta kalastuksenhoitomaksun saa maksettua, mutta tuolloin samaan pakettiin ujutetaan myös sivuston vuosijäsenyys muutaman euron lisähinnalla.) Katiskaa varten oli myös lahjaksi vanhemmiltani saama paikallisen kalastuskunnan pyydysmerkki, joka oli muistaakseni maksanut viisi euroa.

Perille päästyämme piti tietysti heti ensimmäisenä heittää katiska järveen. Paljon muuta ei perjantai-iltana tehtykään, vaan ilta meni vain majoittuessa ja tulevia hommia speksaillessa. Majoituspaikkana oli taas vanhempieni mökki reilun puolen kilometrin päässä.

Lauantaina söimme aamupalan ja siirryimme omalle mökillemme puuhastelemaan. Katiskassa oli ehkä parikymmentä pientä sinttiä ja päätimme laskea ne takaisin vapauteen. Oli kuitenkin iloinen yllätys, että katiskaan oli kuin olikin kertynyt saalista! Tämän jälkeen viskasin katiskan uudestaan järveen, mutta lenkkarini lipesi kesken heittoliikkeen kostealla rantakalliolla ja yhtäkkiä olinkin mahallani maassa ja jalat huljuttelivat rantavedessä. Muuta vahinkoa ei onneksi tullut, kuin että toinen ranne kipeytyi tömähdyksessä. Ranne oli tämän jälkeen koko viikonlopun sen verran kipeä, että ihan täysipainoisesti ei hommia pystynyt tekemään, mutta jotain nyt kuitenkin. Nyt tätä tekstiä kirjoittaessa ranteessa ja kämmenselässä on komea mustelma ja esimerkiksi vääntävät liikkeet tekevät edelleen kipeää. Murtumaa tai muuta vakavampaa ei kuitenkaan onneksi tullut.

Lauantaiaamuna Tarun isä tuli pakettiautolla käymään ja toi meille Tarun vaarin vanhan pirttipöydän ja -penkit, sekä syntymäpäivälahjoja Tarulle. Lahjat olivat tänä vuonna käytännöllisiä: kottikärryt, saha, vesuri, kirves ja ämpäreitä. Kiitimme tuomisista ja lastasimme pakettiautoon mökiltä pois heitettävää tavaraa kaatopaikalle vietäväksi. Kun Tarun isä oli mökin esittelykierroksen jälkeen lähtenyt jatkamaan matkaa, oli seuraavaksi vuorossa viime kerralla vielä pystyyn jääneen vanhan ja epäkäytännöllisen hyllyn purkaminen. Tämä olikin vähän työläämpi projekti, kuin olimme etukäteen miettineet. Hylly oli naulattu tukevasti kiinni lattiaan ja kattoon ja jouduimme muunmuassa käyttämään uutta sahaamme sen irroittamiseen. Lopulta homma oli kuitenkin valmis ja hylly eri kokoisina paloina pihalla.

Hylly purettu ja pirttipöytä tilalla!

Loppupäivä menikin sitten minun osaltani kottikärryjä kootessa ja puuliiteriä siivotessa ja järjestellessä ja Tarun osalta mökin keittiötä siivotessa ja järjestäessä. Ruokailujen osalta oli tällä kertaa vuorossa vähän pidempi grillailuprojekti, kun ruokana oli kokonainen grillattu/savustettu broileri. Tavoittelimme Big Green Eggissä noin 150 asteen lämpötilaa, mutta päädyimme kuitenkin noin 160 asteeseen, joka oli meidän tarkoituksiimme ihan tarpeeksi lähelle suunniteltua tavoitelämpötilaa. Käytimme tässä projektissa ConvEGGtor-levyä, joka blokkaa suoran lämmön ja ruoka lämpenee epäsuoralla lämmöllä. Kun grilli oli sopivassa lämpötilassa heitin hiilien päälle reilun kourallisen hikkoripuusta tehtyjä savustuslastuja. Paistoajaksi oletimme 60-90 minuuttia, mutta aikaa kuluikin päälle 120 minuuttia, ennen kuin broilerin lämpötila oli noin 80 astetta. Tuloksena oli miedosti savunmakuinen ja erittäin mehukas broileri. Suosittelemme!

Ruokailujen jälkeen sulattelimme ruokaa takkatulen ääressä ja radiota kuunnellen. Se oli oikein tunnelmallista mökkeilyoleilua. Sitten laittelimmekin paikat pakettiin tuon päivän osalta ja siirryimme takaisin majoituspaikalle illanviettoon.

Sunnuntaina jatkettiin lauantaina vielä kesken jääneitä siivoilu-urakoita ja paisteltiin grillissä porsaan pihvejä ja banaaneita. Vähän nopeampi ateria tällä kertaa. Alkupaloina ennen varsinaista porsaspääruokaa oli pari katiskalla saatua ahventa ja särki. Oli pakko ottaa ja syödä ainakin muutama kala, kun katiskan järveen saamiseksi oli niin kärsitty. Olihan siinä muutenkin hieno fiilis, kun nappasi kalat katiskasta, perkasi ja laittoi grilliin. Kalojen matka järvestä lautaselle taisi kestää noin tunnin, aika tuoretta!

Ruokailujen jälkeen innostuimme haravoimaan mökkitontilla olevia polkuja. Se oli mukavaa hommaa ja työn tulokset näkyivät selkeästi saman tien. Lisäksi kävimme kävelemässä GPS-laitteen kanssa mökkitontin rajat läpi ja paikansimme kaikki tontin kulmissa olevat rajapyykit. Sitten olikin aika pistää pillit pussiin ja suunnata takaisin kohti omaa kotia ja tulevan työviikon arkea.

Ensimmäinen mökkiviikonloppu

Äitienpäiväviikonlopun perjantaina lähdimme töiden jälkeen ajamaan kohti mökkiä. Matka sujui ilman sen suurempia ruuhkia ja matka-aika pihasta pihaan oli aikalailla kaksi tuntia. Matkaa taitettiin ehkä hieman normaalia varovaisemmin arvokkaan lastin (=upouusi grilli) ja loppupätkän juuri samalla viikolla tehtyjen tienkunnostustoimenpiteiden takia. Varsinainen mökkitiekin oli yllättävän hyvässä kunnossa ja perille saakka päästiin autolla. Perjantai-illan ohjelmassa oli kuorman purkaminen ennen siirtymistä Jarin vanhempien mökille. Urakka ei ollut mitenkään helppo, sillä tavaraa piti kuljettaa rinteeseen tehtyjä maarappusia pitkin.

Meidän mökki.

Lauantaiaamuna lähdimme aamupalan jälkeen innokkaina talsimaan mökkiteitä pitkin omalle mökille. Tavoitteemme oli keskittyä itse mökkirakennukseen ja sen asuinkuntoon saattamiseen. Aivan ensimmäiseksi mökki tyhjennettiin kaikesta sinne jätetystä tavarasta ja lajiteltiin tavarat pihalla kahteen kasaan: kaatopaikalle vietäviin ja toistaiseksi säilytettäviin. Säilytytettäviin tavaroihin kuuluivat runkopatjasängyt, ruokapöytä, muutama tuoli ja pari hyllyä. Lähes kaikki irtotavara ja muut kalusteet laitettiin kaatopaikkakasaan. Pöytä ja tuolitkin saavat melko pian lähtöpassit, kun saamme vanhemmiltani vanhan pirttipöytäryhmän tuunattavaksi mökille sopivaksi.

Nukkumanurkkaus ennen tyhjennystä.

Toinen nurkka ennen tyhjennystä.

Seuraava urakka oli nurkkaan kyhätyn sohvarakennelman purkaminen. Seinäkiinnikkeet olivat niin tiukkaan naulatut, että jouduimme lainaamaan appiukon sorkkarautaa niiden irroittamiseen. Tämän jälkeen päästiin irroittamaan seinälle ilmeisesti eristystarkoituksessa laitetut matot. Hieman jännitti mitä mattojen alta paljastuu, mutta seinät mattojen takana olivat samassa kunnossa kuin muutkin seinien osat.

Nukkumanurkkaus tyhjennyksen jälkeen. Takkakin todettiin toimivaksi.

Toinen nurkka tyhjennyksen jälkeen.

Mattojen irrotuksen jälkeen pölyä oli ilmassa todella paljon ja niinpä kaikki seinäpinnat ja kattoparrut päätettiin imuroida. Myös lattia imuroitiin ja pestiin samalla sen kuntoa tarkkaillen. Koska itse emme juurikaan tiedä rakentamisesta, pyysimme Jarin isää konsultointikierrokselle. Pikaisen tarkastuksen jälkeen tuomio oli, että seinät, katto ja lattiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Ohjeeksi saimme, että kesän aikana olisi hyvä pestä hirret, poistaa kaikki ylimääräiset tilkkeet hirsien välistä (mm. sukat, kankaanpalat, kuplamuovit, sukkahousut, sanomalehti ja uretaani), korjata eristeet oikea-oppisesti ja mahdollisesti käsitellä hirret jotenkin.

Keittiön kaappien puunaus jää vielä seuraavaan mökkeilykertaan, mutta muuten kaikki sisäpinnat saatiin kertaalleen putsattua. Säilytettävät tavarat kannettiin takaisin sisälle ja samalla vähän mallailtiin minkälaista järjestystä huonekaluille ruvetaan hakemaan ja mitä mökille pitäisi vielä hankkia. Tällä hetkellä listalla on mahdollisesti pieni sohva ja lipasto, joka toimisi TV-tasona ja säilytyskalusteena. Seinällä kiinteänä oleva hirsihylly aiotaan myös seuraavalla kerralla purkaa, sillä emme näe sillä juurikaan hyötykäyttöä.

Nykyiset keittiön kaapit ovat varsin räikeän väriset (keltaista, vihreää ja sinistä) ja hirsien käsittelyprojektin aikaan täytyy viimeistään tehdä päätös mitä keittiön kanssa tehdään, kaapit kun täytyy joka tapauksessa irrottaa projektin ajaksi. Tuon kokoluokan keittiön kaapit eivät kyllä ole mikään iso investointi, joten täytyy katsoa jos saisimme tehtyä keittiöstä mökin kokonaisuuteen paremmin sopivan.

Pääsiäisen pikavisiitin jälkeen mielikuvat mökistä eivät olleen mitenkään erityisen mairittelevat ja puheissa olimme purkamassa mökkiä maan tasalle. Nyt kun mökki saatiin tyhjennettyä ja kunto tarkistettua, alkoi mieli hieman muuttua. Mökissä on kuitenkin mukava tunnelma ja paljon historiaa nähtävissä. Pienellä kunnostuksella siitä saisi varsin mukavan vierastuvan tai lyhyen visiitin majapaikan!

Grillihankinta mökille - Big Green Egg

Kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät yhdessä sen tiedon kanssa, että olisimme pian mökin omistajia, sai armottoman grillikuumeen heräämään. Kerrostaloasuntomme parvekkeella on sähkögrilli ja sähkösavustin, joista erityisesti savustimesta olemme kovasti tykänneet. Kyseinen putkimallinen savustin on hyvä nopeisiin savustuksiin, kuten esimerkiksi lohifileen valmistamiseen. Pidempiin slow-and-low sessioihin se ei kuitenkaan sovellu, sillä siinä ei ole minkäänlaista tehonsäätöä, vaan se on joko on tai off. Sähkögrilli on ollut kompromissiratkaisu kerrostalo-oloihin, mutta jäänyt aika vähälle käytölle, koska sähköllä grillatessa ei ruokaan tule sitä oikeaa grillin makua.

Mökille ei tietenkään mitään sähkögrillejä hankita, vaan vaihtoehdoiksi jäivät kaasu- tai hiiligrillit. Kaasugrillin hyviin puoliin kuuluvat nopeus ja hyvät mahdollisuudet lämpötilan säätelyyn, mutta miinuksena on että vaikka liekin lämmöllä paistetaankin, ei kaasuliekki kuitenkaan ole ihan sama asia kuin puuhiili. Hiiligrilleistä mielenkiintoni ei osunut ihan perinteiseen pallogrilliin, vaan munanmallisiin keraamisiin kamadogrilleihin, joilla olisi paremmin mahdollista valmistella jo aiemmin mainitsemiani low-and-slow –tyyppisiä ruokia. Kamadon saa myös halutessaan myös todella kuumaksi, jos haluaa paistaa vaikkapa pihvin. Miinuksena näissä tämän tyyppisissä grilleissä on hiiligrilleihin kuuluva tietty hitaus ja se, että jos grillin lämpötila nousee aiottua korkeammaksi, sitä on hankalaa saada tiputettua alas ainakaan nopeasti.

Kamado-grillien osalta tein enimmäkseen vertailua ikonisen Big Green Eggin ja jonkin verran halvemman Kobe Kamadon välillä ja päädyin lopulta sijoittamaan Big Green Eggiin, jonka pitäisi olla varma valinta ja tunnettu brändi ympäri maailman. En löytänyt Kobe Kamadosta juurikaan puolueettomia käyttökokemuksia, vaan suurin osa siihen liittyvistä blogikirjoituksista oli grilliä valmistuttavan firman omaa käsialaa tai vähintäänkin läheisten yhteistyökumppaneiden kirjoituksia. En uskaltanut ottaa riskiä siitä, että muutaman satasen säästöllä tulisikin ostettua jotain mitä sitten jälkikäteen harmittaisi.

Big Green Eggin osalta jouduimme pohtimaan olisiko medium vai large -koko meille parempi. Joissain blogikirjoituksissa suositeltiin ottamaan astetta isompi malli, kuin mitä alun perin ajattelee, mutta me päädyimme kuitenkin tuohon keskikokoiseen medium-malliin. Kävimme hipelöimässä grillejä liikkeissä ja se large vaikutti nimensä mukaisesti aika suurelta, varsinkin kahden hengen talouteen. Lopullinen ostopäätös syntyi, kun bongasimme medium-setin Stockmannin Hullujen Päivien verkkomyynnistä. Paketissa tuli grillin lisäksi kaikenlaista muutakin tarvittavaa apuvälinettä ja varustetta. Toimitusajaksi Stockmannilta oli kerrottu 2-4 viikkoa, joka tuntui todella pitkältä ajalta. Meidän tapauksessamme se ei kuitenkaan haitannut, koska tiedossa oli, että grillaamaan ei kuitenkaan päästäisi yhtään aiemmin, vaikka grilli saataisiin heti kotiin.

Parin viikon kuluttua Postilta soiteltiinkin ja sain grillin kotiin kannettuna. Sen jälkeen olikin pari aika pitkää viikkoa, kun odoteltiin milloin pääsisi mökille virittelemään Eggiä käyttökuntoon. Kun kauan odotettu mökkiviikonloppu viimein koitti, päästiin roudaamaan ja kasaamaan grilli. Siinä olikin oma hommansa, että tuota siirteli. Medium-kokoinen grilli painaa valmistajan mukaan 52kg ja siihen lisäksi kaikki muut omissa laatikoissaan olevat tilpehöörit.

Kun grillilaatikko oli saatu raahattua auton kääntöpaikalta alas mökin pihaan maaportaita pitkin, oli edessä vielä kokoonpanourakka. Grillin kasaaminen oli sellainen ihan tehtävissä oleva homma. Ohjeet olivat kohtuullisen selkeät ja osiakaan ei ollut ihan tuhottomasti. Ainoa hieman kummastuttanut kohta oli, kun ohjeen mukaan paketissa piti olla kahdenlaisia muttereita/hattuja, mutta siellä olikin vain yhtä sorttia. Asiasta ei kuitenkaan tullut minkäänlaista ongelmaa, kun tarjolla olleet osat kuitenkin sopivat yhteen. Kasaushommissa tuli tietysti tehtyä se suunnilleen ainoa mahdollinen tehtävissä oleva moka: grillin kahva tuli asennettua ensin ylösalaisin, eli siten että Big Green Egg -teksti oli ylösalaisin, onneksi ei ollut iso homma korjata!

Big Green Egg maastossa käyttökunnossa

Ensimmäisellä grillauskerralla tehtiin grillattua ananasta ja kaupan valmiiksi marinoituja naudan grillipihvejä ja jälkiruoaksi grillattua banaania. Ei siis mitään erityistä gourmet-herkkua, mutta ajattelimme, että on parempi aloittaa varovasti jostain hyvin simppelistä. Egg ladattiin ja sytytettiin mukana tulleen Quick Start Guiden mukaisesti kolmella sytytyspalalla. Tuolla sytytyspalamäärällä ja ohjeita mukailevilla ilmanottoaukoilla grillin lämpötila nousi vartissa 250 asteeseen. Vähän yllätti tuo nopeus, olin varautunut pidempään odotteluun. Ruoka oli tietysti hyvää ja varsinkin jälkiruokabanaanit olivat herkullisia. Kun grillailut oli saatu päätökseen, ilmanottoaukot suljettiin ja grilli tukahtui. Grillailun jälkeen meni reilut 1,5h että grilli viileni sen verran, että uskalsin laittaa suojahupun sen päälle.

Seuraavana päivänä grillattiin vielä uudestaan samoilla hiilillä, tällä kertaa porsaan sisäfilettä ja ananasta lisukkeeksi. Nyt kokeilimme sytyttämistä vain yhdellä sytytyspalalla ja eilisillä vähän käytetyillä hiilillä. Nytkin grilli saatiin lämpenemään, mutta alun lämpötilanousu oli jonkun verran hitaampi kuin edellisenä päivänä. Tämä sopi tarkoituksiin hyvin, sillä sisäfilemötkö oli tarkoituskin grillata hieman alhaisemmassa lämpötilassa. Käytimme paistomittaria, niin sisälämpötilan suhteen ei tullut mitään yllätyksiä. Perushyvät possut, ehkä ensi kerralla sitten jotain spesiaalimpaa herkkua.

Lämpömitarin osalta jossain vaiheessa olisi tarkoitus hankkia jokin vähän perinteistä paistomittaria hienompi ratkaisu, jolla saisi lämpötilalukemat vaikka kännykkään, eikä kantta tarvitsisi olla koko aikaa aukomassa tai kyttäilemässä grillin vieressä. Samalla olisi hyvä olla myös toinen anturi vahtimaan itse grillin lämpötilaa, ettei se nouse tai laske halutun alueen ulkopuolelle pidemmissä projekteissa. Tästä aiheesta lisää sitten joskus myöhemmässä postauksessa.

Grillailemisiin!

Mökin paperityöt

Mökin lahjakirja käytiin allekirjoittamassa asianajajan luona Jarin vanhempien kanssa. Asianajaja toimi kaupanvahvistajana, vaikka varsinaisesti kauppaa ei tehtykään. Liitteenä lahjakirjassa oli kartta, johon oli merkitty mikä maaosuus lahjoitetaan, koska palstaa ei vielä ollut lohkottu omaksi kiinteistökseen.

Allekirjoituksen jälkeen paperitöiden vastuu siirtyi meille ja tehtävänä oli lahjaveroilmoitus sekä lainhuudatus. Lahjaveroilmoitus täytyy tehdä 3 kuukauden ja lainhuudatus 6 kuukauden sisällä lahjan saamisesta. Lahjaveroilmoitus tehtiin netissä heti lahjakirjan allekirjoittamisen jälkeisellä viikolla ja verotuspäätös laskuineen saatiin jo noin viikko ilmoituksen teon jälkeen. Lahjaverolla oli useampi kuukausi maksuaikaa.

Lainhuudatuspaperinkin sai täytettyä netissä maanmittauslaitoksen sivuilla, mutta paperi piti tulostaa, allekirjoittaa ja skannata ennen kuin sen pystyi lähettämään sähköpostilla maanmittauslaitokselle. Ei mikään iso vaiva kyllä sekään. Asianajaja oli kaupanvahvistajan ominaisuudessa lähettänyt lahjakirjan ja karttaliitteen suoraan maanmittauslaitokselle, joten niitä ei tarvinnut lähettää. Päätös lainhuudatuksesta saatiin myös todella nopeasti; ilmoitus siitä tuli ensin sähköisesti ja virallinen paperi pari päivää myöhemmin postissa laskun kera. Hintaa lainhuudatukselle tuli noin 120 euroa.

Lainhuudatuksen jälkeen alkoi saman tien lohkomisprosessi. Tällä hetkellä meillä on tiedossa lohkomisesta vastaavan henkilön nimi + yhteystiedot ja odottelemme tietoa lohkomispalaverin ajankohdasta. Lohkomisen hinta on melko suolainen (yli 1000 euroa), mutta yksi mukavakin puoli siinä on: saamme nimittäin itse valita mökkipaikallemme nimen!

Mökki nuorison haltuun

Mökin siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle on olemassa monta erilaista vaihtoehtoa. Verottajan nettisivuilla on todella hyvät taulukot ja esimerkit verojen laskemiseen eri tilanteissa.

Tässä meidän pohdintoja eri vaihtoehdoista mökin "sukupolvenvaihdokseen":

Mökin ostaminen täydellä hinnalla
Mökki voidaan myydä lapsille normaaliin tapaan kiinteistönvälittäjän hinta-arvion mukaan.

• Tästä totesimme yhteistuumin Jarin vanhempien kanssa, että ei ole järkeä ostaa täydellä hinnalla omaisuutta, joka kuitenkin jossain vaiheessa on siirtymässä lapsille. Emme siis lähteneet selvittämään tätä vaihtoehtoa enempää.

Mökin ostaminen lahjanluonteisella kaupalla
Mökki voidaan myydä lapsille max. 75 % hinnalla, jolloin käyvän arvon ja sovitun kauppahinnan erotus lasketaan lahjaksi.

• Perustelut samat kuin täydellä hinnalla ostamisessa, joten emme perehtyneet tähänkään vaihtoehtoon sen enempää.

Lahja pidättämällä hallintaoikeus
Mökki voidaan lahjoittaa pidättämällä itsellä hallintaoikeus mökkiin. Hallintaoikeus voidaan rajata tietyksi ajaksi tai hallintaoikeuden pidättäjän kuolemaan saakka. Tällöin esim. kiinteistöverot menevät edelleen hallintaoikeuden pidättäjille. Myös mökin myymiseen tarvitaan sekä omistajan että hallintaoikeuden pidättäneen osapuolen hyväksyntä. Lahjaveron osuus on pienempi kuin tavallisessa lahjassa, koska hallintaoikeuden pidättämisen katsotaan rajoittavan lahjan arvoa.

• Koska kyseessä ei ollut Jarin vanhempien aktiivisessa käytössä ollut mökki ja meidän on tarkoitus jossain vaiheessa rakentaa tontille oma uusi mökki, ei tämä vaihtoehto ollut meille sopiva. Jarin vanhemmat myös haluttiin säästää kiinteistöveroilta ja mökin muilta mahdollisilta kuluilta.

Lahja, jota ei lasketa ennakkoperinnöksi
Mökki voidaan lahjoittaa lahjakirjalla. Vanhempien lahja lapselle katsotaan ennakkoperinnöksi, jollei lahjakirjassa ole erikseen mainittu, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Lahjasta maksetaan lahjavero.

• Meidän tapauksessa tärkeää oli, että tasapuolisuus Jarin ja hänen siskonsa välillä toteutuu. Tämän takia lahja, jota ei lasketa ennakkoperinnöksi, ei ollut hyvä vaihtoehto.

Ennakkoperintö
Mökki voidaan antaa lapsille ennakkoperintönä. Tämä tarkoittaa sitä, että jo saatu omaisuus otetaan huomioon lopullista perintöä jaettaessa joskus tulevaisuudessa. Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjavero.

• Tämä sopi parhaiten meidän tarkoituksiin, koska tämä mahdollistaa lahjojen luovutuksen lapsille eri aikaan tai vain toiselle lapselle. Kuitenkin tämä on tasapuolinen, koska saatu ennakkoperintöosuus otetaan huomioon myös lopullista perintöä jaettaessa.

Papereiden teosta ja veroilmoituksesta tulee myöhemmin oma postauksensa.

Blogi perustettu!

Päätimme perustaa mökkiaiheisen blogin omaksi ja muiden iloksi. Olemme kolmekymppinen pariskunta, joka on muutama viikko sitten saanut mökkipalstan ja siihen kuuluvat vanhat rakennukset ennakkoperintönä vanhemmiltani.Tämän blogin on tarkoitus kertoa mökkeilystä ja siihen liittyvistä aiheista siten kuin me ne koemme. Teemoja ovat näillä näkymin ainakin mökin sukupolvenvaihdos, erilaiset rakenteluprojektit, ruoanlaitto mökkiolosuhteissa ja ympäröivästä luonnosta nauttiminen. Jää nähtäväksi, millaiseksi blogi todellisuudessa muodostuu.

Mökkipaikkamme sijaitsee järven rannalla Heinolassa, Päijät-Hämeen maakunnassa. Samalla alueella on myös muita sukulaisteni mökkejä, joten olemme mökkinaapurustossamme kohtuullisen tutussa seurassa. Itse asumme Helsingissä, reilun parin tunnin ajomatkan päässä mökiltä. Remontointi- tai rakennuskokemusta meillä ei aiemmalta ole, mutta jonkinlaista maalaisjärkeä nyt kuitenkin. Itse olen asunut elämäni kerrostaloissa, mutta vaimoni Taru on sentään viettänyt lapsuutensa omakotitalossa. Mökkeilyä olemme harjoittaneet vanhempiemme kanssa.

Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on ensin saada vanha, pari vuotta tyhjillään ollut mökki ympäristöineen asumiskuntoon ja vähän myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti rakentaa uusi nykyaikainen mökki. Ensimmäinen kesä mennee uuteen, mökinomistajan asemaan totutellessa ja taloksi asettuessa. Tähän mennessä olemme lahjakirjojen allekirjoituksen jälkeen käyneet mökillämme vain kerran tekemässä yleissilmäyksen paikkoihin, joten mökkielämän rakentamisessa olemme vasta ottamassa ensi askeleita. Jostain on aina aloitettava!